Hevosalan Paneeli -vastaukset, Helena Halinen

Sunnuntain 19.3. ravien peruuntumisen vuoksi myös Kanta-Hämeen Hevosalan paneeli peruuntui. Panelisteille annettiin mahdollisuus vastasi järjestäjän kysymyksiin kirjallisesti. Kokoamme vastauksia sitä mukaa sivuille kun vaalipanelistit antavat vastauksia.

Vastauksen antanut Helena Halinen (keskusta, nro 23)

  1. Hevosihmisiä havitellaan monille seuduille. Miten vahvistetaan Kanta-Hämeen asemaa hevosalalla?

Kanta-Hämeellä on valtavan hyvä sijainti. Raviradat Forssa ja RIihimäki sijaitsevat alueella ja Ypäjän Hevosopistolla on vahva imago. Välimatkat monille raviradoille ja etelän isoihin ratsastuskeskuksiin ovat kohtuulliset. Myös kasvatustoimintaan on hyvät edellytykset. Kanta-Hämeen hevosharrastustoiminta on aktiivista laajalla rintamalla. On tärkeää huolehtia ja puolustaa alueen raviratojen elinvoimaa ja pyrkiä pitämään kiinni ravipäivien määrästä. Yhteistyö ja yhteiset tapahtumat lisäävät alan yhteenkuuluvuutta ja ruokkivat harrastajien ja ammattilaisten aktiivisuutta. Omistajia on syytä huomioida kilpailujen yhteydessä ja kasvattajia palkita kasvattien menestyksestä sekä kilpailujen että näyttelyiden perusteella. Tiedon jakaminen ja alan markkinointi ulospäin tuo mahdollisesti lisää hevosista kiinnostuneita alan pariin.

Yhteydet ja yhteistyö paikallisista päättäjistä valtakunnan tasolle on hyvä pitää suorina, jotta tiedonkulku on sujuvaa.

 

  1. Seutukunnalla on vahvoja hevossektorin toimijoita – Mihin suuntaan hevossektorin toimijoiden tulisi suunnata tekemistään ja mikä rooli on toimijoilla on tulevaisuudessa?

Yhteistyö hevosalan sisällä on syytä pitää vireänä, myös eri lajien kesken. Keskeiset toimijat voivat olla suunnan näyttäjiä sekä lajin sisällä että eri alueilla. Tiedottaminen ulospäin osoittaa lajin läpinäkyvyyttä ja nostaa yhteistyön merkitystä. Hevosala voi näyttää vahvuutensa, kun se toimii yhteistyössä ja läpinäkyvästi.

 

  1. Hevosalan monipuolinen koulutus kukoistaa Hämeessä. Miten varmistetaan osaajien sijoittuminen seutukunnalle?

Alueen koulutuskeskukset ja ammattitallit ovat isoja työllistäjiä. Yhteistyö koulun ja ammattitallien kesken on erittäin tärkeää, jo senkin takia, että koulutus ja työelämä vastaisivat toisiaan. Kun koulutus on tasokasta, myös ammattitallit hyötyvät ja päinvastoin. Osa valmistuneista etsii ehkä omia tiloja ja koulu voisi auttaa tässä paikallistuntemuksen kautta.

 

  1. Hevosten on tutkitusti osoitettu lisäävän hyvinvointia. Miten hevosen tuottama hyvinvointi pääsee oikeuksiinsa?

Hevonen koskettaa 600 000 ihmistä Suomessa omistamisen, kasvattamisen, terapian ja työelämän kautta. Hevonen on kaupungin ja maaseudun yhdistäjä. Jotta hevonen tuottaisi hyvinvointia, pitää ihmisillä olla mahdollisuus päästä hevosen luokse, tutustua siihen eläimenä ja päästä seuraamaan hevosen elämää. On tärkeää mahdollistaa hevoseen tutustuminen myös ilman isoa rahallista panostusta.

 

  1. Mikä asema hevosella on tulevaisuuden yhteiskunnassa?

Tämän hetken taloudellinen ahdinko haastaa kaikkea hevosten kanssa toimimista, koska hevosen pitäminen vaatii rahaa. Hevoskilpailualan pitää huolehtia siitä, että laji pysyy yhteiskunnallisesti hyväksyttynä. Samaan aikaan hevosalan pitää lisätä informaatiota siitä, mikä on ”hevosen elämää”. Olisi tärkeää saada lasten harrastamisen Suomen malliin mukaan myös ravi- ja ratsastuskoulut sekä muut alan toimijat. Jokaisella hevosesta kiinnostuneella pitää olla mahdollisuus tutustua hevoseen.

Hevosalan tulevaisuus on pitkälti poliittisten päätösten ja hevosalan itsensä käsissä. Siksi olisikin tärkeää saada eduskuntaan ihmisiä, jotka tuntevat alaa ja pystyvät vaikuttamaan poliittiseen päätöksen tekoon.

 

 

 

Helena Halinen, numero 23. Hevosalan puolustaja ja edistäjä Eduskuntaan.

Helena on hevosalan yrittäjä ja harrastaja. Hevosenomistaja ja kasvattaja. MTK-Hevosverkoston puheenjohtaja ja ratsastusterapeutti.

Äänestä hevosalan edustaja Eduskuntaan.

Helena Halinen, numero 23!